Kuun alussa on tietysti tarkistettava kuukausipinnapuutteet. Eipä niitä ole tullut kerättyä vielä montaa vuotta, joten helppojakin pitäisi löytyä. Hankalalta kuitenkin näyttää. Helpoimmasta päästä ovat taviokuurna, peukaloinen, punakylkirastas, järripeippo, hemppo, pilkkasiipi ja mustalintu. Ainoastaan peukaloinen on bongattavissa läheltä. Punakylkirastas on ainut, josta on mahdollisuus saada kuukausiässä. Onkin näköjään tasaluku 50 katkolla kuukausiässissä. Taitavatpa jäädä uudet kuukausipinnat loppukuun ensimmäisten muuttajien varaan.
Mittari nousee kihisten aamun -19C:stä auringonpaisteessa. Pyörällä Kemiran altaille aamuhapelle ruokahalua kasvattamaan. Peukaloinen puikkelehtii altaan ylittävän sillan rakenteissa edelleen pirteänä. Jotain ötökkää siellä on tarjolla reilummasti, sillä koskikaratkin napsivat niitä ilmasta toisinaan. Kuukausipinna.Peukaloisen kanssa petti muisti tammikisassa. Näin peukaloisen altaalla 10.11.2008. Tuon jälkeen paikalla kävi useampi henkilö ja joulukuussa itsekin kuukausipinnan toivossa, mutta uusia havaintoja ei tullut. Sitten tammikuun 9. Hervan Tuomaksen altaalta löytämän tavin bongauksen jälkeen käveltiin Järvelän Pekan kanssa paikalta poispäin. Kuului outoa lurinaa. Matkin ääntä puhelimeen Rannikon Karille, jonka kanssa juteltiin tavin bongauksesta. Hän ehdotti kulorastasta ja sitten en muista ehdottiko myös peukaloista. Yritettiin saada lintua näkyviin, mutta eipä sitä löytynyt eikä ääntäkään enää kuulunut.
Tuohimaan Heikki ehdotti puhelimessa myös kulorastasta ja peukaloista. Peukaloinen rajattiin osin pois, koska ääni kuului ylhäältä päin ja arveltiin peukaloisen viihtyvän alempana. Todennäköisimmäksi lajiksi jäi äänivikainen töyhtötiainen. Todettiin kuitenkin, että kyllähän se Kemiran allas ja kanava ovat ihan loistobiotooppi talvehtimista yrittävälle peukaloiselle. Sanoinkin Heikille, että pitää käydä soittamassa altaalla atrappia josko siellä ihan oikeasti onkin peukaloinen. Muisti petti. En muistanutkaan käydä siellä atrapin kanssa tammikuussa. Kyllä sitten hieman sapetti, kun raahelainen Juha Lehto oli kirjannut havainnon peukaloisesta altaalta Tiiraan 4.2.2009. Sen jälkeen peukku kyllä on ollut siellä koreasti näkyvillä ja jopa laulanutkin. Toisaalta eipä lajia olisi ehkä viitsinyt tammikisassa pimittää, joten siltä osin +/-0 muistin osalta.
Kemiran putkenpäässä Oulujoessa haapananaaras kellui edelleen
Patosillan luona sinisorsia on 109 ja myöskin siellä naaras isokoskelo. Tavi ei ole täälläkään. Tilhi hörppii jään reunalla vettä ja antaa kahlaajamaisen vaikutelman. Pysäyttää sydämen täydeksi neljäksi sekunniksi. Karjasillan ruokintapaikalla on 115 pullasorsaa. Hartaanselältä niitä löytyy 4, joten Oulun pullasorsamäärä on melko tarkkaan tonni (766 + 109 + 115 + 4 = 994). Tässä jäätilanteessa Syväsatamasta ei löydy ehkä yhtään, korkeintaan muutama yksilö. Tuiran ja Laanilan välisessä sula-alueessa voi muutama yksilö olla. Eipä voisi määrä tarkemmin tonni olla!
Hartaanselän joutsennuorukainen ruokailee siellä edelleen rauhallisesti. Samoin kolme vakiotelkkää.
50km:n MM-hiihdon jälkeen käydään vielä Eetun kanssa
seuraamassa Timosen Samin ja Tynjälän Matin tilhirengastusta Kontinkankaalla. Reilu 30 lintua siellä vielä pyörii ja suurehko osa niistä saa renkaan jalkaansa. Varpushaukka päivystää paikalla tiiviisti ja istahtaa välillä röyhkeästi pyyntikatiskan päälle. Eetu 4v nappaa käsipinnan tilhestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti