Kylmä aamu

(Kuvat: Hannu Karvonen)
Lähtöaika aamuretkelle on 5:30. Pakkasta on parikymmentä astetta. Viherpeippo ja talitiainen kuitenkin laulavat jo kotiovella. 5:45 jätevedenpuhdistamolla seuraani liittyvät Juha, Hannu ja Raija. Aamu on tyyni ja aurinko juuri nousemassa. Muuttolintuja ei näy, mutta paikkalinnut sentään ovat kovasti laulutuulella. Jätärin ominaishajukin pysyy näillä pakkasilla vielä varsin hillittynä. Vähän kuuden jälkeen olemme Meri-Toppilassa, jossa joukkoomme liittyy vielä Minna. Ennalta sovutusti paikalla on myös toimittaja Pohjolan Työ -lehdestä. Jutustelemme linnuista ja katselemme kaukoputkella merelle. Merikotkaa ei löydy, mutta sen sijaan muutama korppi, variksia ja Pitkällä möljällä kolme pulmusta aamuauringossa. Laivaväylä on jäätynyt umpeen. Vielä maanantaina tässä oli yhteensä parisataa lokkia kolmea lajia (harmaa-, meri- ja iso-). Onneksi on tyyntä, muuten voisi nimittäin olla kohtuullisen kylmä. Kylmyyden torjunnassa auttaa myös se, kun Hannu kaivaa repustaan mukit kaikille ja Olsyn retkikerhon tarjoamaa kuumaa teetä. Tuoreet isoäidin pullat eivät ole ehtineet valmistua tälle retkelle, mutta huomiselle niitä on luvassa.

Juhan, Hannun ja Raijan kanssa jatkamme vielä Villa Pukkilan kautta Hartaanselälle. Sulana virtaava vesi höyryää hienosti auringon paisteessa ja pinnalla kimaltelevat hilelautat rahisevat toisiaan vasten. Niiden seassa ruokailee 9 joutsenta, isokoskelo, pari telkkää ja pari sinisorsaa. Harmaalokkeja kaklattaa taivaalla. Perjantaina iltapäivällä niitä oli tässä jään reunalla 1700, merilokkeja 111 ja isolokkeja 2. Liekö osa siirtynyt taas etelämmäs pakkasta pakoon? Pikisaaresta löydämme mm. räkättirastaan ja laulavan tiklin. Toisella puolen Hartaanselkää Tuiranväylässä sukeltelee pari koskikaraa.

Lopulta parin tunnin aamuretken lajimääräksi summautuu 25, mikä on mielestäni säätilaan nähden aivan kelpo määrä.