tiistai 5. toukokuuta 2009

Ei merta edemmäksi kalaan...

...eikä Iinatin kasaa kauemmaksi retkelle, jossa lähiretkeilin 2.5. En jaksanut aivan aamuvirkkujen aikaan olla liikkeellä, vaan kiipesin kasalle maltillisesti vasta seitsemän maissa. Pilvetön taivas, lähes tyyni sää ja aurinko lämmitti jo mukavasti. Toppahousut ja talvihanskat osoittautuivat hätävarjelun liioitteluksi jo ensimmäisen puolen tunnin aikana.

Peippoja muutti pikkuparvissa tasaiseen tahtiin, nyt parvissa näytti olevan selvästi enemmän naaraita kuin aiemmin keväällä. Muutama metsäkirvinen, soivia metsävikloja ja pikkutylli, paikallisia hemppoja ja pieniä hanhiparvia matkalla pohjoiseen. Kaksi törmäpääskyä ja yksi räystäspääsky todistivat lähestyvästä kesästä. Yhtä kolmen hanhen parvea seuratessa (1 lyhytnokka + 2 metsuria) näkökenttään sattui tumma rastas, jolla siivet välkähtelivät vaaleampina - sepelrastashan se siinä. Lintu viivähti hetkeksi puuhun, josta en sitä enää hetken päästä löytänyt, jatkoi varmaan matkaansa kohti tuntureita. Ja puoli tuntia tästä, kasan ohi muutti pikkurastaan seurassa kaksi sepelrastasta lisää, serojen päämuutto menossa?

Nosteinen sää herätteli toiveita petomuuton suhteen. Yksittäisiä petoja alkoikin liikkua, mutta lähes kaikki linnut menivät hankalasti vastavalon puolelta, jolloin piekanoja jäi nippu buteo sp:ksi. Alle pariin kymmeneen jäi kokonaismäärä. Muutama varpushaukka, yksi sääksi, Kempeleenlahdella risteili kolme ruskosuohaukkaa - ei kovin vilkkaalta vaikuttanut petoliikenne. Päätin jo poistua kasalta jo pian yhdentoista jälkeen kotiin ruoan laittoon. Mutta, Liminganlahdelta tuli häly koilliseen tulevasta rarikotkasta, joten päätin tulla samantien kasalle takaisin. Tiivis tapitus lounaan suuntaan ei tuottanut kotkahavaintoa, mutta optiikka tavoitti kaartelevan suohaukan. Siro alkuvaikutelma vahvistui, kun lintu ohitti kasan hyvässä myötävalossa määritysetäisyydeltä - arosuohaukka naaras. Oulunpinna napsahti. Ja kun saattelin lintua putkella seuraten pohjoiseen, piirtyi verkkokalvolle roikkosiipinen petolintu kaartelemassa kaupungin itäpuolella. Kiljukotkalaji, ilmeinen kiljukotka, kaarteli hetken aikaa ja lähti arosuohaukan esimerkkiä seuraten liitolentoon kohti pohjoista. Lintu oli lähes tasatumma selkäpuolelta, puhelinkeskustelujen perusteella kyseessä oli selvästi eri yksilö kuin Virkkulassa ja Hailuodossa nähty lintu/(linnut). Toinen oulunpinna lähes samaan hengenvetoon. Ei hassumpaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti